Hotel Union, Geiranger

 

Tulossa hotellille, Hotel Union, Geiranger. Loistoristeilijä rannalla. Outo näky näin pienessä paikassa, mutta vuonossa on syvyyttä ja tilaa kylläkin tällaisille aluksille. 

Hotelli hulppean ihana, sängynpääty oli käsin kirjailtu (luulisin). Hienot näkymät ikkunasta suoraan vuorille. Ei olla hotellia näin hulppeassa paikassa nähtykään. 

Peikonpolku, Geiranger

 

Peikkojäätelöäkin on tarjolla, en uskaltanut maistaa :)

Kyllä on hienosti tehty tämä näköalapaikka Peikonpolulle, vesielementti ja vuoret olivat ihan täydelliset.

Lämmin päivä, pärjättiin T-paidoilla vaikka korkealla ollaan, niin meidän hyvä tuuri että saatiin koko matka olla tällaisissa säissä ja maisemissa. Ei satanut viikon aikana ollenkaan.

Tie oli serpentiiniä todellakin, ylhältä näki miten kimurantti se oli, hiljaa mentii kun kurviin mahtui vain yksi auto kerrallaan, saatikka että oltiin bussilla.

Geiranger, here we come

 

Täällähän on peikkovaaraa, näitä nyt vaan on joka paikassa. Ei ne mua pelota. Näitähän asuu tuolla vuoren rinteillä koloissa ja luolissa.

Maisemat muuttui heti kun olla Norjassa. Vuoria, vuonoja, puroja, koskia. Komeet on maisemat ja kuvattavaa riitti ihan mahdottomasti. Ja tästä eteenpäin ne vain parani.

Kuvat kertoo kaiken, ei ole mitään kirjoitettavaa.

Peikonpolun alkutaipaleella, tästä alkaa todellinen peikkovaara. Aurinkoa ja lämmintä, Suomessa kuulemma sataa kaatamalla. Täällä ei, onneksi.

Vaara alue alkaa tästä ja jatkuu ylhälle 1500 m minne sitten bussi kipusi, oli melkoinen tie ja erittäin erittäin kiemura. Onneks meidän bussikuski Jouko on 

Ammattilainen isolla A:lla.

Tästä alkaa nousu kohti Peikkopolkua ja ylös Geirangeriin tai oikeastaan me laskettiin täältä alas sinne. Geiranger on vuonon suulla siis alhalla. Ylös ja alas oli täällä maantien kulku. Ihanaa oli vain katsella maisemaa.

Ringebun sauvakirkko

Ringebun perinteinen norjalainen sauvakirkko. Terva tuoksui jo pihassa, kirkko tervataan kuulemma joka 10. vuosi. Oli varmaan lähiaikona tehty koska tuoksu oli vahva. Korkea kirkko ja hieno sisältä.

Urut oli "uudet" 1980 luvulta. Kirkkohan itsessään 1200 luvulla ja ns. lisäsiipi 1600 luvulta joten aika vanha yksilö.

 

Vanhat hautapaadet hienosti katokseen kerätty, hieno idea säilyttää ne järjestyksessä, Suomessa ne on vaan nojallaan toisiinsa jossain nurkassa. Nämä kylläkin siis tosi vanhoja.

Pylväät maalattu tekomarmoriksi joka oli muotia siis 1600 luvulla kun italialaista marmoria ei saatu.

Lillehammer

 

Kaikesta näkyi että olympialaiset on täällä ollut. Olipa hieno viehättävä pikkukaupunki. Kadut jyrkkiä ylös ja alas, talvella varmaan aikas jännää kulkea täällä. Kadutkin tosi kapeita jo muutenkin. Kaupunki täynnä idyllisiä pikkuisia puutaloja.

Ihanan väriset pinkit valot suljetussa liikkeessä.

Fjällrävenin oma myymälä, kävelykadulla. Meille sattui ihana sateeton ilta ja muutenkin oli lämmintä.

Olympiatulen kantaja, näistä muistimerkkejä olympialaista oli joka puolella kaupunkeja.

Piha alueet hyvin hoidettu ja kukkia täynnä.

Hotelli ihanan vanhanaikainen mutta kuitenkin uudenaikainen. Kaunis piha, vesikoskineen ja istutuksineen.

Lillehammerin Olympiakylän mäkimontussa. Täällä oli siis kisa 1994 ja se näkyy kyllä tässä pikkuisessa kaupungissa.

Kahvitauko ja ostoksilla jossain Ruotsin puolella ennen rajaa. Norjalaiset käyvät hakemassa oluensa täältä kun on halvempaa kuin Norjassa.

Tukholmassa

 Täällä nautittiin aamiainen, oli täydellinen buffee, silmät veti mutta ei maha eikä heikot polvet :) Tästä sitten Ruotsin läpi kohti Norjaa matka alkoi.

Turun satamassa

Turun satamassa ja laivassa Viking linen Grace oli meidän paatti ja määränpää Tukholma huomenaamulla. Ja matka kohti Geirangeria alkaa... Ilma mitä ihanin pilvinen ja poutainen, nythän on jo ilta ja sänky kutsuu koska huomenna on aikainen herätys, aamiainen nautitaan vasta huomenaamulla Tuhkolmassa.

 

Auringonkukkapelto

 

Auringonkukkapeltoja on nyt joka paikassa. Tässä alkamassa vasta kukinta. 

Muuttoauto

Apukuskilta kaksi muuttomiehistä tulivat aamu kahdeksalta kuten pitkin.Tunnissa auto oli täynnä ja matka alkoi uuteen osoitteeseen. Olivat näppäriä poikia. Ja perillä kaikki laittoivat paikoilleen. Oli hyvä ja nopea palvelu tältä "Apukuskilta". Kiitos!

 Tyhjää alkaa olla.

Tallipihan lampaat

Mentiin Tallipihalle katsomaan poneja mutta ne olikin jo menneet kotiin ja paikalla olivat Charlie ja Albert, lampaat.

Kovasti tykkäsivät ihmisistä ja määkiminen alkoi.