Alppikärhökin on sitten katsonut almanakkaa, eli kukkii nyt
oikeaan aikaa tai on siis nupuillaan. Viime vuonna kukki
kaksi kertaa sen trooppisen kesän takia, syyskuun lopulla
oli täydessä kukassa, ei näköjään tuplakukitus lannistanut
tätä vuotta, pelkäsin että se jäis väliin. Tämä tykkää kasvaa tässä
valokatteen tolpassa on vähän suojaa ja kuumottava paikka.
Alppeja ei kyllä olosuhteet muistuta, mutta ei kait tarvikaa,
nimi tulee varmaan jostain muusta?
Helmililja on yks mun suosikkini, tässä kasvaa vanhoja sipuleja
ja sitten törkkäsin viime vuotiset ruukut mukaan, siinä niitä
nyt kukkii vaikka muille jakaa.
Mustaherukka kukassaan, marjoja siis tulee.
Mulla on muutama pensas ihan hajun ja vihreyden takia,
ei siis marjasadon. Marjat syön yleensä puskista suoraan.
Käenkaali on levinnyt kaikkialle, hauska tapaus. Kukkii valkoisena ja
on koko kesän sitten vaaleanvihreää pyörylä lehteä täynnä.
Hyvä maanpeittokasvi, ei tiedä mistä tämäkin tänne on
tupsahtanut, sitä kasvaa kaikkialla vaan missä maa
on paljaana kukkapenkissä. Tätä voi syödä.
Nim. kokemusta on kakarana.
Mun lintupönttökokoelmani,
pönttöjen korkeus max 5 cm,
ei siis ihan normilinnulle,
osa on ruosteessa, osa ei.
Kuvat on ihan viturallaan kun
ne vaan ei nyt mene niin kuin haluan
luonnosvaiheessa näyttää hyvältä
mutta kun tallentaan ne menee
miten niitä huvittaa, so what sano
entinen puhemies.
L
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti