Reissuja

 

Googlesta näkee missä on reissattu elokuussa. Suomi läpeensä menty, eteläisimmästä kunnasta Utön saarelta ja sitten Ylläkselle saakka toisessa päässä. Menty on ja autoon tullut 2000 km lisää. Nyt on taas auto huollettu ja kunnossa seuraaviin reissuihin:)

Ylläs 7/7

 

Viimeinen päivä Äkäslompolon kylässä edessä. Ulkona jälleen.

Iltalenkillä me ja porot. Ihan kesyjä näkyvät olevan. Ei onneks ole vaarallisia.

Melkein piti väistellä, poroilla on omasta mielestään aina etuajo-oikeus.

Pitihän sitä yhden makkarat edes grillata matkan aikana.  Kellokkaan pihassa oli kiva grillikota ja puuvaja, sinne mentiin. Oli muuten makkarat hyviä pitkästä aikaa.

Ylläs 6/7

 

Käytiin Kesänkijärven kierroksella, aikaa sanottiin menevät 3 tuntia ja sehän siinä kuluikin. Hauskin juttu oli että vaelluskengät meni rikki, pohja lähti irti ja sitten lisää pohjaa.... ja sitten puolen kilsan jälkeen lähti toinen pohja. Voi vitsi että nauratti. Onneksi oli lääkintämies mukana ja paikattiin "pipi". Näillä päästiin kämpille saakka.

Ihanan reitti oli, pitkospuuta, siltaa, aapasuota, tunturia jne.

Kaunis ilma meillä oli, koko ajan oikeastaan. Tämäkin reissu sujui hyvin, kuten muutkin.

Hyvät reitit ja kauniita siltoja kaikkialla. Ei ollut itikoita.

Aapasuo oli hieno myös, pitkospuut sen yli meni, pitkät sellaiset. 

Ylläs 5/7

 

Poroja taas paikalla syömässä. Niitä kyllä riitti täällä.

Avo-ojassakin virtasi vesi.

Käytiin dronea lennättämässä. Kova tuuli oli mutta ei se lentelyä estänyt. Tässä oltiin  Yllästunturin isolla parkkiksella.

Tunturi on kivikkoinen ja karu, erikoinen näky näin etelän ihmiselle. Karu on kaunista.

Ylläs 4/7

 

Jonkin verran maaruskaa oli havaittavissa, ainakin mustikanvarvut olivat punaisina.

Varkaankurun lenkillä, pari tuntia siinä meni, kauniit maisemat ja hyvät polut. Ei ollut ruuhkaa joten rauhassa sai kävellä.

Täällä on hyvät  viitat, ei voi eksyä, oikean reitin löysi aina eikä tarvinnut kertaakaan miettiä asiaa.

Tunturissa oli kivaa, laavuja ja nuotiopaikkoja oli. Tässäkin katollinen kota jossa voi jopa sateella grillata makkaraa.

Puuvarastot ainakin olivat isot ja puita piisasi, hyvin oli järjestetty huolto. Ja ylläri -ylläri ei näkynyt roskia missään! Olin iloinen.

Viitat oli kivoja, vihreät vaeltajille ja valkoiset pyöräilijöille. AIna oli merkattuna kilometrit viittoihin, hyvä niin. Tiesi sitten minkä pitoisen reitin valitsi.

Puroja oli tunturissa ja vesi niissä oli raikasta. Ihan juomakelpoista oli ilman kloorilisiä.

Pitkospuut olivat kunnolliset ja niitä oli runsaasti, niissä oli kiva kulkea.

Ylläs 3/7

Matkalla Kolariin tuli tiellä vastaan jonkun mökki näköjään, auto piti ajaa melki ojaan että se pääsi ohi, oli nääs ylilevä, kaksi rekkaa eli aika iso mökki olikin kyseessä, hieno lasikatto ja kaikkee - ei siis ihan halpa.

Kolarin vanha puukirkko, ihan tummanpunainen kaunis kirkkohan se oli. Pieni hautausmaa ympärillä. Täällä ei hautausmaalla ollutkaan ruohoa vaan hiekkaa ja kanervaa sekä muita varpuja - erilainen kuin muualla.

Tämä taas on Kolarin "uusi" kirkko. Kotamainen betoninen , ei kovin kaunis. Sisälle ei päässyt joten en voi kertoa mielipidettä.

Äkäslompolon kylä on ihan järven rannalla, Äkäslompolo on myös järven nimi, tunturit taustalla, kaunis näky.

Kirkkokierros, Äkäslompolon kylän Pyhän Laurin kappeli. Erilainen kappeli kuin ajattelin,  en ajatellut sen olevan näin moderni ja tuon värinen. Ei ihan mun makuuni.

Ylläs 2/7

 

Täälläkö se älyvapaapalokunta = ÄVPK onkin?! :)

Taitaa olla sellainen vitsi tuo lyhenne tuohon laitettu, kun ollaan Äkäslompololla niin siitä tuo Ä.

Jounin kaupan jättiporo, ihan on aidon näköinen ja varsinkin silmät, hyvin on tehty.

Tämä oli laitettu rantaan instavinkiksi, eli ota kuva ja laita instaan. Heti piti toimia kuten käskettiin. Piti sitä keinua kokeiltukin, hienot on maisemat tässä keinuessa, järvi tyyni ja komiat tunturit edessä ja tämä hiljaisuus sekä rauha.

Poroja oli joka puolella, paljon enemmän kuin talvena ollaan nähty. Kovin ovat kesyjä ainakin nämä yksilöt jotka ihan kylillä kaduilla kulkivat. Ei ne paljon autoista piitanneet, paitsi jos tuli peräkärry tai matkailuvaunu niin isoin seisoi keskellä tietä, pysähttämässä. Vähän nauratti toiminta.

Kellokkaan luontokeskuksesta lähti  Varkaankurun lenkki, jota poikettiin kokeilemassa puoleen väliin. Ensi kerralla eväät mukaan. Hienot oli pitkospuut.

Puroja solisi matkan varrella, vettä riitti ainakin.

Alussa Kellokkaan polulla oli puutaidetta, näytti että oli moottorisahalla tehtyjä lintuja ja muitakin eläimiä, suomalaisia.

Luontokeskus Kellokkaassa on pohjakerroksessa Lapin näyttely ja vanhoja retkeilytarvikkeita ja Lapin elämää erämaassa ja tuvissa. Aina on hauska katsella vanhoja tavaroita ja kuvia.

Reppu on matkannut monessa paikassa.

Sateen jälkeen sumuista ja kosteaa, tunturi on kuin savussa. Suota edessä.

Kellokkaassa oli luontokuvaaja Heikki Willamon näyttely. Mustavalkoisia eläinaiheisia kuvia. Olen käynyt tämä ja muutakin katsomassa Kangasala talolla, Willamo itse silloin paikalla ja kertomassa näistä karhu ym retkistään. Mielenkiintoisia otoksia. Vaatii pitkämielisyyttä kuvata näitä otuksia että tarttuu filmille.

Luontokeskus Kellokas, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ollaan.