Lauantaiaamu aloitettiin kaurapuurolla, mustikkasopalla ja mansikoilla. Niillä jaksaa pitkälle ja vatsa tykkää.
Syyskaktus alkoi kukkimaan, se tekee sen joka kerta kun kesän jälkeen pääsee sisälle, kesän se on terassilla auringossa ja kerää energiaa tähän kukintaan. Aina se yllättäen jaksaa aina ilahduttaa aniliininpunaisin kukin.
Kirjahyllystä ei sitten löydykään yhtään Aleksis Kiven teosta mutta lankakopasta löytyi yksi 7 veljestä, kai sekin kelpaa tänä Aleksis Kiven juhlapäivänä. Lippu ainakin nostettiin heti aamusta salkoon juhlasankarin kunniaksi. Suomalaista kirjallisuutta siis julistettiin samalla. Mullakin on luurissa menossa (äänikirjana siis) Komisario Koskisen seikkailut eli Seppo Jokinen. Tällä erään 22. teos. Tunnen siis jo aika hyvin tuo "Kossun" eli rikoskomisario Sakari Koskisen. Ne on niin koukuttavia, että. Äänikirjat on ihan hyvä juttu - peukutan kympillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti