Aurinkonaamat

Pientä lohtua oli eilen kun sain sylillisen auringonkukkia tyttäreltäni.

Tampereen kaupungilla on maisemapeltoja joista saa käydä poimimassa ilmaiseksi kukkia ns. omaan käyttöön, ei myyntiin. Laitoin tekstarin hänelle kun tiedän että tulee pyörällä siitä ohi tänne tullessaan. Siellä oli kuulemma aavemainen olo, pellon reunalta lähti polku keskelle peltoa josta oli poimittu jo kukkia, kukat olivat pään yläpuolella noin 30 cm eli olit keskellä paksuja kukanvarsia (huom, tyttäreni on 150 cm pitkä). Kukat piti leikata siis melkein pään yläpuolelta ja katkaista pitkä varsi ja polkea maahan jotta tulee tilaa olla siellä. Kukat painavat todella paljon ja ovat ihmisen pään kokoisia. Ihania ovat nämä aurinkonaamat!

 

 

artikkeli maisemapelloista

 

 

Tampereen maisemapellot

Olen saanut paljon tsemppiä, kyllä se aurinko siis paistaa tänne puujalkalaankin!

Kiitos.

Yöllä muuten satoi kaatamalla vettä, heräsin siihen ääneen, meillä oli ukkokulta hakenut kukka amppelitkin suojaan katoksen alle. Kahvikin oli termarissa aamulla kun aamulla jäin nukkumaan, väsytti niin vietävästi, johtuu varmaan tästä dopingista. Illallakaan en jaksanut Beckiä katsoa telkusta eli huonossa jamassa ollaan. Odotan siis paranemista.

 Nyt kun olisi aikaa eikä muutakaan tekemistä voisi vahdata telkusta kaikki ohjelma mutta kun silmä painuu vaan väkisin kiinni, iltayhdeksältä alan jo pilkkiä.
Tuolien maalaushommaan saan apua ensi viikolla kun esikoinen tulee auttamaan.